Maamme hallitus on sopinut ensi vuoden talousarviosta budjettiriihessä viime viikolla. Sitä kuvataan työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetiksi. Kuulostaa hyvältä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistäviä ratkaisuja haetaan mm. perhevapaauudistuksella. Sen tavoitteena on lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa kehittämällä tukijärjestelmää yksinkertaisemmaksi, toteuttamalla perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja ja joustavoittamalla työelämään paluuta vanhempainvapaan jälkeen. Erityisen hyvältä talousarvio kuulostaakin lapsiperheiden näkökulmasta.

 

Yhtenä isona tavoitteena edellä mainittujen lisäksi, on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.  Tällä hetkellä suomalaisista 3-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen vain noin 68 prosenttia ja 4-vuotiaista 74 prosenttia. Muissa pohjoismaissa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on noin 90 prosenttia. Myös vertailussa EU- ja OECD-maiden välillä olemme häntäpäässä. Euroopan Unionin maista perässämme ovat vain Slovakia ja Puola. Varhaiskasvatukseen osallistumisastetta yritetään nostaa maksuja pienentämällä ja kokonaan poistamalla. Hallituksen antamassa talousarvioesityksessä varhaiskasvatusmaksuja alennetaan yhteensä 70 miljoonalla eurolla ja sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Alennukset kohdennetaan pieni- ja keskituloisille perheille. Hallitus käynnistää myös kokeilun viisivuotiaiden lasten maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Tavoitteena on siirtyä ikäluokittain siihen, että 20 tuntia varhaiskasvatuksesta on maksutonta kaikille 3 vuotta täyttäneille lapsille. Onhan meillä tällä hetkellä aika eriskummallinen tilanne, kun koulutuspolkumme tärkein vaihe eli alkuvuosien varhaiskasvatus on maksullista kun koko muu koulutus yliopistoa myöden on maksutonta.

 

Pedagoginen varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten koulutiehen ja opintomenestykseen. Erityisen hyödyllistä se on haavoittuvimmille lapsille ja maahanmuuttajille. Tällä hetkellä eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät lapset kuitenkin käyttävät sitä vähiten. Maksuttomuus lisäisi tasa-arvoa ja  tasaisi kotitaustan vaikutusta tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Varhaislapsuudessa syntyviä eroja on myöhemmin vaikea pienentää. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan nykyistä edullisempi tai 20 tunnin osalta täysin maksuton varhaiskasvatus nostaisi myös naisten työllisyysastetta mikä lisäisi verotuloja ja vähentäisi tarvetta sosiaalitukeen.

 

Kokeilu viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta toteutetaan vuosien 2018-2019 aikana halukkaiden kuntien kanssa. Tänä aikana 6700 perhettä lisää pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Valtio rahoittaa kokeilua 5 miljoonalla eurolla. Jyväskylän on ilman muuta haettava kokeiluun mukaan. Vien seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen (25.9.) asiasta aloitteen, jonka toivottavasti allekirjoittaa jokainen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu.