Nuoruudenajan ystäväni Antti toimii rakennusalan yrittäjänä. Hän tarvitsee yritykseensä työntekijöitä ja laittoi vapaista työpaikoista ilmoituksen. Facebook seinällään hän julkaisi yhden saamansa työhakemuksen ”Olen Herra X Tampereelta ja sain te-keskukselta käskyn hakea töitä teiltä.olen reilu 40v ja tehnyt rakennus hommia jokusen vuoden ,ajokorttia ei ole ,eikä kyl muitakaan kortteja ole enää voimassa.reilun vuoden ollu työttömänä.olen tehnyt lähinnä sisä panelointeja ja listotus hommia”. Tällä hakemuksella ei työpaikkaa saatu. Mahtoiko hakija sitä edes tosissaan haluta.

 

Se, joka väittää, että jokainen työtön työnhakija on työtävieroksuva työnhakija on väärässä. Toisaalta se, joka väittää, että jokainen työtön työnhakija hakee työpaikkaa tosissaan on väärässä. Yhteiskuntamme ongelmana on se, että liian usein työttömyys on kannattavampaa kuin työnteko. Tämän vuoden alusta voimaantullut työttömyysturvan aktiivimalli pyrkii tasoittamaan eroja. Työn vastaanottamisen kun tulisi aina olla kannattavampaa kuin työttömyyden. Tämän toteuttaminen ei ole helppoa.

 

Aktiivimallin mukaan työttömän työnhakijan on täytettävä aktiivisuusedellytys saadakseen täysimääräisen työttömyysetuuden. Pienimmillään peruspäivärahaa saavalla lapsettomalla henkilöllä työttömyysetuus on tällä hetkellä 696,60 €/kk. Jos työtön ei tee kolmen kuukauden tarkasteluajanjaksolla yhtään palkkatyötä tai ansaitse yritystoiminnassa vähintään 241 € tai ole viittä päivää työllistämissä edistävissä palveluissa , etuus pienenee ja seuraavan kolmen kuukauden ajan sitä maksetaan vain 664,20 €/kk. Tämän pienemmäksi ei työttömyysetuus pienene, vaikka aktiivisuusedellytykset jäisivät täyttymättä jatkossakin.

 

Aktiivimalli jakaa mielipiteitä. Mielestäni jotain saadakseen pitää kuitenkin jotain tehdä. Niin yhteiskunnan toimien tasolla kuin jokaisen henkilökohtaisella tasolla. Yhteiskunta voi ohjata työllistymisen parantumista ja työpaikkojen syntyä. Keventämällä yritysten maksamaa yhteisöverotusta on saatu todella paljon aikaan. Tästä täällä meidän alueella on hyvänä esimerkkinä Äänekosken biotuotetehdas, joka on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Sen kokonaistyöllistävä vaikutus on yli 2500 työpaikkaa.

 

Aktiivimallin avulla yritetään saada potkua työttömien henkilökohtaisiin ratkaisuihin. Mallissa on varmasti parannettavaa, mutta jostain on hyvä aloittaa. Edelleen ne työttömät työnhakijat, jotka eivät tosissaan halua työllistyä voivat jatkaa entiseen malliin. Tämä maksaa heille noin euron päivässä. Vasta ajan kuluessa näemme toteutuuko mallin hyvät tavoitteet vai eivät. Varmaa on vain se, että jos mitään ei tehdä, ei mitään tapahdu.