Kotouttamisella tarkoitetaan maahanmuuttajien sopeuttamista toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kielitaito, lakien ja säädösten oppiminen sekä suomalaisen kulttuurin ymmärtäminen ja arvostaminen ovat keskeinen osa yhteiskuntaan sopeutumista.

Tällä hetkellä maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumistoimiin kolmen vuoden ajan, mutta ne saattavat jatkua viisikin vuotta. Kotouttaminen on pirstaleista ja eri toimijoilla on liian paljon päällekkäisyyksiä. Kotouttaminen onkin aivan liian hidasta, tehotonta ja verovaroja tuhlailevaa. Sitä pitää tehostaa. Ratkaisu kotouttamisen tehostamiselle on vapaan sivistystyön mahdollisuuksien hyödyntäminen nykyistä paremmin.

Suomen kansanopistoyhdistys on laatinut kotouttamistoimia varten toimenpidesuunnitelman, joka tarjoaa kansanopistojen kautta katkeamattoman, johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen kotouttamisen maahanmuuttajille. Ja mikä parasta – kotouttaminen voidaan aloittaa jo lähtömaassa ennen Suomeen tuloa. Näin voidaan ennakoida mahdolliset turvallisuusriskit ja maahanmuuttajat pystytään sijoittamaan eri puolille Suomea siten, että heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa hyödynnetään siellä missä niitä tarvitaan.

Maahanmuutto puhuttaa ja herättää tunteita. Maamme rajojen sulkeminen, rasismin lietsominen ja muukalaisvihan lisääminen eivät ratkaise mitään. On tehtävä toimenpiteitä hallitun ja laillisen maahantulon parantamiseksi. Kotouttamisesta pitää tehdä velvoittavaa ja sen jälkeen tulee suorittaa koe. Jo ennen maahantuloa täytyy myös korostaa, että yhteiskuntamme sääntöjä ja tapoja on noudatettava – muussa tapauksessa oleskelulupa evätään.

Ikäluokkamme pienenevät ja osaavasta työvoimasta on jo nykyään pulaa. Tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimapulan paikkaamiseksi. Nykyistä nopeampi ja tehokkaampi sekä järjestelmällinen maahanmuuttajan työllistymiseen johtava kotouttaminen onkin Suomen tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Meidän tulee myös kantaa vastuumme hädässä olevien auttamisesta.

Kansanopistojen verkosto on valtakunnallinen ja sillä on kyky tarjota majoituspalvelut, ruokailupalvelut ja koulutuspalvelut maan laajuisesti. Kansanopistot pystyvät myös uusiutumaan toimintaympäristön muuttuessa ja niillä on kyky tehdä yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Tätä pitää ilman muuta hyödyntää kotouttamisen tehokkuuden parantamisessa.

 

Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa