Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi tämän päivän tärkeimmistä tehtävistä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien 20-24 -vuotiaiden nuorten osuutta on saatu pienennettyä viime vuosina, mutta edelleen meillä on Suomessa noin 38 000 nuorta ilman työtä tai opiskelupaikkaa. Tilanne saattaa pitkittyessä johtaa nuoren syrjäytymiseen ja rikollisuuteen.

Nuorten keskeinen ongelma ei sinällään ole rikollisuus vaan elinolosuhteet, jotka altistavat rikosten tekemiselle. Esimerkiksi vanhempien alkoholisoituminen saattaa heijastua nuoren häiriökäyttäytymisenä. Onkin erittäin tärkeää löytää keinot parantaa sekä nuoren että koko hänen perheensä elämänlaatua ja elinolosuhteita.

Ankkuritoiminta on nuorten rikollisuutta ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää moniammatillista yhteistyötä. Se on konkreettinen keino auttaa nuorta ja hänen perhettään. Mallin tavoitteena on puuttua tilanteeseen jo ennen kuin rikoskierre ehtii muodostua. Sillä ehkäistään myös lähisuhde- ja perheväkivaltaa sekä saadaan nuoren elämä mahdollisimman nopeasti oikeille raiteille. Mallissa hyödynnetään eri viranomaisten osaamista ja yhteistyötä kun poliisi, sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä ja terveydenhuollon ammattilainen tarkastelevat nuoren elämäntilannetta kokonaisuutena ja yhdessä etsivät parhaat keinot sen tukemiselle.

Ankkuritoiminta alkoi Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten. Sen levittäminen eri puolille Suomea on kestänyt kauan ja vieläkin toimintatavoissa ja laajuudessa on isoja eroja eri alueiden välillä. Meillä Keski-Suomessa on ollut käytössä Ankkurin kaltainen moniammatillinen Risu-toiminta, joka on Sisä-Suomen poliisin alaista erityisnuorisotyötä. Tällä hetkellä tilanne meillä Keski-Suomessa on resurssien suhteen harmittavan heikko, vaikka poliisien ennalta estävään toimintaan lisättiin valtion taholta rahoitusta. Erityisnuorisotyö on riippuvainen myös kaupungin omasta panostuksesta.

Maaliskuun lopussa julkaistiin Itä-Suomen yliopiston, poliisihallituksen ja sisäministeriön valmistelema Ankkuri-käsikirja, jossa on konkreettisia ohjeistuksia ja malleja hyvistä käytännöistä ankkuritoiminnan kehittämiseksi. Kysymys ei ole aina resurssien lisäämisestä vaan niiden kohdentamisesta jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Meidän kannattaa täällä Keski-Suomessa hyödyntää käsikirjan ohjeistuksia, jotta saamme parannettua risu-toiminnan toimintamahdollisuuksia.

Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä tai vaikuttavuutta on hankala arvioida rahassa. Varhaisella ongelmiin puuttumisella voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää sekä taloudellisia että inhimillisiä kustannuksia tulevaisuudessa. Meidän pitää varmistaa kaikille nuorille mahdollisuus päästä tarvittaessa ankkuritoiminnan piiriin. Myös Keski-Suomessa.

Kirjoitus on julkaistu Wessmannissa