Minulle tärkeitä asioita

KESÄTYÖSETELILLÄ NUORILLE TÖITÄ

Osallistuin toukokuussa 2016 Jyväskylän nuorisovaltuuston järjestämään ystävyysjalkapallo-otteluun yhdessä muutaman muun kaupunginvaltuuston edustajan kanssa. Ottelun jälkeen nuoret kutsuivat meidät keskustelutilaisuuteen, jossa vaihdoimme ajatuksia. Oli mukavaa kuulla nuorten mietteitä ja ideoita koulutuksesta, harrastamisesta, kesätöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Keväällä isoksi kysymyksesi nousi kesätöiden saaminen. Tai oikeastaan se, että kesätöitä on niin vaikea saada vaikka aktiivisesti työpaikkaa hakisi. Yritysten kynnys palkata alle 18-vuotias kesätyöntekijä on korkea ja nuorten kokemuksen mukaan ilman suhteita onkin lähes mahdotonta saada kesätöitä. Jyväskylään on otettava käyttöön kesätyöseteli helpottamaan nuorten työllistymistä. Kesätyösetelin avulla jokainen peruskoulunsa päättävä nuori saa tasavertaiset lähtökohdat hakea kesätyötä ja yritysten kynnys palkata nuori, kokematon työntekijä on matalampi. Kesätyö auttaa nuoria syrjäytymisen ehkäisyssä, työllistymisessä ja onnistumisen kokemisessa, työtodistus taskussa on helpompi saada työtä myöhemminkin.

Tein asiasta aloitteen kaupunginvaltuustolle joulukuun 2016 kokouksessa.
Nyt pitää vielä päätöksenteossa huolehtia siitä, että tämä aloite menee läpi ja saamme toteutettua konkreettisia tekoja pelkän puheen sijaan. Aloitteen allekirjoitti yli puolet nykyisistä kaupunginvaltuutetuista. Oikeistopainotteisesti.

Yksityiset ja kunnalliset päivähoitopalvelut eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan

Jotta voimme toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja päivähoitoa kustannustehokkaasti on eri palvelumuotojen yhteistyötä vahvistettava. Se vaatii päätöksentekijöiltä uskallusta esittää uusia tapoja ja rohkeutta – myös virkamiehiltä, viedä niitä eteenpäin. Esteenä on usein vain asenne. Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi varahoitojärjestelmän kuntoon saattaminen ja kaksikielinen pedagogiikka. Yksityiset ja kunnalliset päivähoitopalvelut eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan.

Jätin helmikuun valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen varahoidon yhdenmukaistamisesta. Aloite on laadittu yhteistyössä jyväskyläläisten yksityisten perhepäivähoitajien kanssa. Nyt pitää vielä päätöksenteossa huolehtia siitä, että tämä aloite menee läpi ja saamme toteutettua konkreettisia tekoja pelkän puheen sijaan.

Ei vankilalle, kyllä skeittipuistolle

Rikosseuraamuslaitos on kiinnostunut sijoittamaan Jyväskylään avovankilan, jos sen sijainti saadaan järjestettyä tarpeeksi keskeiselle paikalle. Asiasta on käyty tämän kevään aikana vilkasta keskustelua kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken. Avovankila Jyväskylän keskustassa herättää tunteita. Sen kannattajat perustelevat asiaa lähinnä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta ja vastustajat turvallisuusnäkökulmasta. Mielestäni avovankilan tulisi sijaita siellä missä se nytkin on – Vuonteella Laukaassa. Tarvittavat korjaus- ja laajennustoimet olisi syytä tehdä sinne, koska kokemukset ovat hyvät ja yhteistyö avovankien ja paikallisten toimijoiden kesken on sujunut hyvin. Kaupunginvaltuutetut eivät kuitenkaan tee päätöstä avovankilan sijoittumisesta vaan vain kaavasta, joka sen mahdollistaisi. Kaavapäätöksen tulee mielestäni mahdollistaa esimerkiksi vanhusten palvelutalon rakentamisen Ramonintielle avovankilan sijaan. Avovankilaa on aiemmin suunniteltu sijoitettavaksi myös Keuruulle ja meille Vaajakoskelle.

Vaajakosken vankilasuunnitelmista kirjoittelin Wessmanniin marraskuussa 2013.

Hankinnat omalta kylältä lisäävät työpaikkoja lähelle. Jokainen hankinta on valinta.

Jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan suomalaisen työn kannattavuuteen. Konkretia on omissa käsissämme. Jos haluamme säilyttää palvelut ja työpaikat lähellä on ostoskäyttäytymiseen syytä kiinnittää huomiota. Ulkomaiset tai ulkomaiselta toimijalta hankitut tuotteet tulevat usein halvemmiksi ostohetkellä, mutta loppujen lopuksi meille kaikille kalliimmaksi.

Hankinnat omalta kylältä, maakunnasta ja maasta tai vaikka kotimaisesta verkkokaupasta lisäävät työpaikkoja lähelle. Jokainen hankinta on valinta. Mistä sinä teet omasi?

Elinvoimaa matkailusta. Jyväskylä on tapahtuma- ja kongressikaupunki.

Tarvitsemme Keski-Suomeen myös ulkopuolista rahaa ja työpaikkoja. Mielestäni matkailun edistäminen on yksi todellinen ja konkreettinen, hyvä vaihtoehto. Sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden saaminen pysähtymään alueella on haaste. Meillä on upeita kulttuurikohteita, luontoa, tapahtumia ym. joita ei ole pystytty täysipainoisesti hyödyntämään matkailun markkinoinnissa.

On sijoitettava kokonaisuuteen ja jo olemassa oleviin palveluihin. Erillisten pienten hankkeiden lisäksi kaupunki voisi antaa matkailun markkinointityötä yksityisille toimijoille. Toiminnot ovat tällä hetkellä hajallaan ja todella paljon pienten matkailuyritysten oman rahoituksen varassa. Matkailun markkinoinnissa mietitään ikuisuuskysymystä siitä, mikä on Jyväskylän vetonaula ja vetovoimatekijä. Meillä ei ole yksittäistä asiaa, jonka takia kaupunkiin tullaan. Olemme tapahtuma- ja kongressikaupunki. Tätä imagoa ja siihen liittyviä toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Konserttisali ja Hippos2020 ovat hyviä projekteja, jotka kannattaa toteuttaa valtaosin yksityisellä rahoituksella. Kaikki hyötyvät.

Tvåspråkig pedagogik – hieno innovaatio, toimiva käytäntö

Jotta voimme toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja päivähoitoa kustannustehokkaasti on eri palvelumuotojen yhteistyötä vahvistettava. Se vaatii päätöksentekijöiltä uskallusta esittää uusia tapoja ja rohkeutta (myös virkamiehiltä), viedä niitä eteenpäin. Esteenä on usein vain asenne. Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi varahoitojärjestelmän kuntoon saattaminen ja kaksikielinen pedagogiikka.

Jyväskylässä Sivutaskun päiväkodissa toteutetun Tvåspråkig pedagogik -projektin tuloksena oli onnistunut käytäntö sekä asennekasvatuksen, kielen oppimisen että kaupungin talouden näkökulmasta. Toivon, ja teen työtä sen eteen, että kaksikielinen pedagogiikka saadaan uudelleen toimimaan kaupungissamme ja levitettyä muihinkin kuntiin (ja kieliin). Näin hyvää käytäntöä ja tehtyä työtä ei kannata heittää hukkaan.

Älä sulje syliäsi. Sulje syliisi.

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua vanhemmuudesta ja vanhempien jaksamisesta. Vanhemmuus on rankka laji ja vanhempien on hyvä huolehtia omasta jaksamisestaan arjen keskellä. Ei kuitenkaan lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Julkinen keskustelu saattaa joskus ajaa vanhempia vääristyneeseen itsekeskeisyyteen ja lapsi unohdetaan tai työnnetään syrjään. Siitä hyvä huono esimerkki oli Marja Hintikan keskusteluohjelman ensimmäinen jakso ”Aikuiset ensin”, josta kirjoittelin heti ohjelman ilmestymisen jälkeen.

Vertaistukea ja samaistumispintaa tarvitaan. Jyväskylässä on arvotettava kolmannen sektorin työn merkitystä nykyistä enemmän ja sen toimintaa sekä toimintaedellytyksiä tulee tukea.

On hyvä kunnioittaa eri kulttuureita ja tapoja. Suvaitsevaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi luopua omista perinteistämme. Suvaitse suomalaisuus.

Maahanmuuttokysymykset ovat ajankohtaisia. Ne puhuttavat ja herättävät tunteita. Suvaitsevaisuudesta on tullut lähes kirosana kielessämme. Vihapuheet, negatiivinen uutisointi ja otsikkotason tietämys asioista ovat omiaan jakamaan ihmisiä eri leireihin. Maailma muuttuu koko ajan ja Suomi muiden maiden ohella kansainvälistyy. Maahanmuuton myötä Suomessa asuu ihmisiä useista eri kulttuureista ja jokaisella on omat perinteensä ja tapansa. On hyvä, että huomioimme maahanmuuttajien kulttuuritaustaa esimerkiksi järjestämällä oman kielen ja uskonnon opetusta kouluissa. Meidän ei tule kuitenkaan kyseenalaistaa omaa kulttuuriamme sen pelossa, että loukkaisimme muita. Itsenäisyyspäivän tienoilla 2013 kirjoittelin tästä. Asia on edelleen tapetilla.

Olen kamala äiti

”Kamalat äidit” on NNKY:n järjestämää murrosikäisten lasten äideille tarkoitettua vertaistoimintaa, jossa käsitellään vanhemmuuteen, kasvatukseen ja naisen elämään liittyviä teemoja. On aivan mahtavaa, että meillä on kolmannella sektorilla useita toimijoita, jotka ennaltaehkäisevät pahoilta tilanteilta tarjoamalla vertaistukitoimintaa. Tätä työtä on tuettava ja sille on annettava arvoa. Olin itse mukana Kamalat äidit –ryhmässä tänä keväänä keskustelemassa toisten äitien kanssa arjen tilanteista ja solmuista, joita murrosikäisten äideillä on päivittäin. Suosittelen kaikille murkkujen äideille ryhtymistä kamalaksi äidiksi 🙂